Uutta hoivaideologiaa ja osaamista kehitysvammaisten asumispalveluun

Näkökulmia käytäntöön suunnatusta vihreän hoivan kehittämishankkeesta

Kun arvoisa ja kunnioitettu Green Care Finland ry:n nykyinen puheenjohtaja Tuomo Salovuori kesällä kyseli tältä uudelta hallituksen jäseneltä ensimmäisen kerran halukkuutta kirjoittaa blogipalstalle jotain yhteiseen aiheeseen liittyvää, niin kristallinkirkkaalla ja innostuneella äänellä sanoin, että totta kai. Ja aihekin oli jo silloin hyvin selvästi mielessä; tulisin kertomaan projektipäällikön näkökulmasta mitä Muurutvirran hoitokodin (yritysnimeltään Juankosken hoiva oy) green care -kehittämishankkeen osalta olimme saaneet tuloksia ja suuria saavutuksia aikaiseksi.

Lähes kaksi vuotta kestäneessä ja Tekesin rahoittamassa hankkeessa oli tavoitteenamme ei vähempää eikä enempää kuin luoda uutta vihreän hoivan ideologiaa Pohjois-Savossa sijaitsevalle kehitysvammaisten tehostetun asumispalveluyksikön sisälle niin työyhteisön kehittämisen, palvelumuotoilun, vaikuttavuustiedon kuin alueellisen verkostotoiminnankin osalta. Jo ennen hankkeeseen lähdettyämme näimme sen hyvin merkittäväksi, sillä uskoimme käytäntöön suunnatussa ja autenttisessa toimintaympäristössä tapahtuvan kehitystyön tuovan uutta jäsennettyä ymmärrystä siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Olimme hyvinkin oikeassa.

Haasteet uuden hoivaideologian kehittämisessä

Vaikka green care -ideologia on nähty sisältävän niitä laadun, arvomaailman ja asiakaslähtöisyyden periaatteita, joita hoitotyöntekijöiden keskuudessa odotetaan omassa työssään mahdollistettavan, niin oli hyvin merkittävää huomata, miten vahvana näkyi työyhteisön sisällä muutosvastarinnan esiintyminen uutta ja tuntematonta toiminta-ajatusta kohtaan. ”Muutosprosessiin menee viis vuotta, ennen kuin se alkaa näkymään…” – totesi Katri Kranni jo vuonna 2011 järjestämässäni Muurutvirran hoitokodin esisuunnitteluhankkeen asiantuntijapaneelissa ja gradutyöhöni liittyvässä tutkimuksessa.

Tämä ilmiö oli meillä yhtenä hankkeen tutkittavana aiheena ja sitä varten olimme yhdessä Tietovire oy:n yrityskonsultin Hilkka Karvosen kanssa luoneet oman työhyvinvointi- ja green care osaamisen-barometrin. Halusimme selvittää konstruktuoidun ja avointen kysymysten avulla, miten hankkeen aikana työyhteisön sisällä green care -toiminnan kehittyminen ja siihen liittyvän green care-käyttöteorian koulutuksien nähtiin tuovan omaan työhön lisää merkityksellisyyttä ja uutta ammatillista osaamista. Hankkeen lopussa tehdyt kyselytulokset osoittivat, että muutosprosessi on hyvin yksilöllistä eikä se ole sidoksissa välttämättä ikään, sukupuoleen eikä työkokemuksen määrään vaan omaan asenteellisuuteen ja kykyyn oppia ajattelemaan työtoimintaansa uudella tavalla. Kysely osoitti myös miten tärkeää uuden toimintatavan viemisessä työyhteisöön on omakohtaisen kokemuksellisuuden tuottaminen luontoelementtejä hyödyntävästä toiminnasta, kehittämistyötä tukevan johtamiskulttuurin esiintymisellä sekä käytäntöön suunnatulla ja osallistavalla toiminnalla. Uuden osaamispääoman luominen tapahtuu käytännön ja omakohtaisen kokemuksellisuuden kautta.

Käytäntöön suunnattu kehitystoiminta toi lisätietoa laadusta, ammatillisuudesta sekä vaikuttavuudesta

Käytäntöön suunnatussa kehittämistyössä luotiin asumispalveluyksikköön monia merkittäviä laatuun ja ammatillisuutta tukevaan green care -toimintaan liittyviä konkreettisia toimenpiteitä. Näistä mainittakoon green care -työkirjan mukaanottaminen osaksi ISO 9001- laatujärjestelmää sekä hoivaorganisaation oman green care -toiminnan suunnitelman ja arvioinnin lomakkeen tuottaminen sekä Kehitysvammaliiton TOIMI-psykososiaalisen kuvausmenetelmän hyödyntäminen osaksi kehitysvammaisen kuntoutustarpeiden arviointia.

Luonto- ja eläinavusteisten vaikuttavuustiedon ja palvelumuotoilun piloteissa kokeilimme myös näiden lisäksi uusia tutkimustietoa tuottavia menetelmiä. Henkilökohtaisesti mielenkiintoisimpana innovaationa oli kokeilla ensimmäistä kertaa maailmassa Firstbeat- sydämen sykevälilyöntiin pohjautuvan fysiologisen mittarin kokeilua siihen miten luonto- ja eläinavusteiset toiminnot näkyvät kehitysvammaisilla mm. unenlaadun, stressitason ja hyvinvointia edistävän voimavaratasapainon osalta. Tuotimme tähän liittyen yhteistyöverkoston kanssa kaksi erillistä teemapäivää, joista toinen oli eläinavusteisia menetelmiä sisältävä sekä toinen puolestaan luontoavusteisuutta sisältävä toimintapäivä. Eläinavusteinen päivä piti sisällään muun muassa sosiaalipedagogista hevostoimintaa, terapiakoiratoimintaa sekä talliympäristössä lampaiden ja alpakoiden hoitoa ja niiden kanssa toimimista terapeuttisessa mielessä. Luontoavusteisen päivän aikana puolestaan hyödynnettiin luonnon terapeuttisia elementtejä muun muassa hiljentymiseen, sosiaalisiin ryhmätaitoihin, hyvinvointia edistäviin elämyksellisiin eko-ja ympäristöpsykologisiin menetelmiin (esim. mielipaikkaharjoitus) sekä toiminnallisuutta lumikenkäilynä sekä retkiruoan valmistamista laavulla.

Näiden pilottipäivien tuloksia vertailimme 12 tutkittavan kehitysvammaisen henkilön normaaleihin lepo- ja arkipäivien sisällä esiintyviin mittauksiin. Fysiologisten hyvinvointivaikutusten rinnalle kehitettiin lisäksi kokemuksellista, psyykkisesti koetun hyvinvoinnin vaikutuksia ilmentävä laadullinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin teemahaastatteluna. Teemahaastattelututkimuksen toteutti sosionomi ja projektihallinnan opiskelija Titta Patina Joensuusta. Kehitysvammaisten asiakasryhmien lisäksi selvitettiin Green Care -toimintojen työhyvinvointivaikutusta pilotissa mukana olevien ohjaajien osalta samaisten tutkimusmenetelmien avulla.

Tutkimustulokset olivat vähintäänkin mielenkiintoisia. Kuvassa 1 on yksi esimerkkiotanta tutkittavilla selvitettyjen stressi- ja palauttavien tasojen muutoksista ja vertailtavista tiedoista eläinavusteisen sekä ns. normaalin päivän kesken.

Kuva 1.Esimerkkiotanta asiakkaan stressitason muutoksista eläinavusteisen päivän osalta.

Kuva 1.Esimerkkiotanta asiakkaan stressitason muutoksista eläinavusteisen päivän osalta.

eläinavusteinenkuva

Kuvassa 1 punaisella värillä esiintyvät tasot kuvaavat esimerkkihenkilöllä todettua stressitasoa, vaalean siniset puolestaan todettua palautumisen osuutta. Mitä isompi ja laajempi piirtoalue on, sitä suurempana ilmenee vaikutus kyseisen kuvaajan osalta. Kyseisen eläinavusteisen päivän (maanantai) jälkeen näkyy selvästi se, miten hyvin kyseinen henkilö on päässyt hyvään ja laadukkaaseen uneen heti nukkumaan mennessään (uniaika näkyy poikkiviivana diagrammin alla). Ero unenlaadussa on selkeä verrattuna pilottia edeltävään yöaikaan (sunnuntai). Myös päiväaikainen stressitaso (punainen piirtoalue) on selvästi vähäisempää eläinavusteisena pilottipäivänä.

Pilotissa toteutettu vaikuttavuustutkimustyö osoitti molempien eläin- ja luontoavusteisten Green Care -menetelmien hyvinvoinnin vaikutuksia yksilötasoilla, sekä kehitysvammaisten asiakkaiden, että työntekijöiden osalta. Näiden kehitettyjen tutkimusmenetelmien
avulla kyettiin selvittämään muun muassa miten eläinavusteisen ja luontoavusteisen Green Care -menetelmien vaikutukset painottuvat eri tavalla hyvinvoinnin edistämisessä. Esimerkiksi eläinavusteisella toiminnalla kyetään voimakkaasti vaikuttamaan unenlaadun ja stressitason parantamiseen, kun taas luontoavusteisella toiminnalla tulokset ilmentävät pitkäaikaisempaan vuorokauden aikaiseen voimavaratasapainon edistämiseen sekä fyysisen kunnon kohentamiseen (Kuva 2).

Kuva 2.Yhden asiakkaan voimavaratasapainon kuvaaja luontoavusteisella jaksolla.

Kuva 2.Yhden asiakkaan voimavaratasapainon kuvaaja luontoavusteisella jaksolla.

Käytännön pilottiin suunnitellut tutkimusmenetelmät osoittautuivat myös tulevaisuuden tutkimustyön osalta onnistuneiksi menetelmiksi tuottaa jäsennettyä ja laadukasta vaikuttavuustietoa. Tämä oli mielestäni yksi merkittävä askel
kun tiedetään green care -toimijakentällä miten suuri tarve on tällä hetkellä vaikuttavuustiedon keräämisestä ja ymmärryksen luomisesta luontoelementtejä hyödyntävien menetelmien soveltamisesta eri asiakasryhmille. Tutkimustietoa tarvitaan niin tulevaisuuden green care -palvelutuottajien kuin maksajatahojenkin osalta.

Käyttöteoriamallin jakaminen koulutustoimintaan

Muurutvirran käytäntöön suuntautuneessa kehittämistyössä uutta ammatillisuutta ei syntynyt pelkästään työyhteisön keskuuteen vaan se tuotti uutta jäsentynyttä teoria-ja käytännön toiminnan erityisosaamista myös hankkeen kehittäjätahoille. Tästä syntyikin merkittävää green care -käyttöteorian opetus- ja koulutustoimintaa, jota pystyttiin hyödyntämään toiminnan aikana niin hoivaorganisaation sisäisessä koulutuksessa kuin myös alueella toimiville koulutusorganisaatioille.

Mielestäni yksi merkittävä saavutus oli uuden innovatiivisen yhteistyökoulutuksen malli, joka syntyi hankkeen aikana Muurutvirran hoitokodin ja Karelian ammattikorkeakoulun kesken. Vuodesta 2013 lähtien alkoi ainutlaatuinen koulutustoiminta, jossa fysioterapian peruskoulutuksen sisälle rakennettiin green care -teemaan liittyvän koulutusosion toteuttaminen. Muurutvirran autenttisessa kuntoutusympäristössä ja oikeiden asiakkaiden kanssa tapahtuvassa fysioterapeuttien koulutuksessa hyödynnettiin kokemuksellista ja reflektoivaa opetusmetodia. Vakiintuneessa koulutusyhteistyössä on ollut nähtävissä hyöty-ja merkityssuhteita sekä suomalaisen kuntoutusosaamisen ja koulutuksen laadun, että myös hoitotyön ja hoitokodin kehittämisen osalta. Tämä uusi koulutustoiminnan malli on osoittanut, että työelämän kentällä on paljon sellaista erityisosaamista ja tietoa, jota koulutusorganisaatioiden kannattaa tulevassa valtakunnallisessa green care – koulutushankkeen toiminnassa hyödyntää.

Yhteenveto hankkeen merkityssuhteista

Näin jälkikäteen analysoituna koen vahvasti miten käytäntöön suunnattu ja konkreettisessa kehittämisalustassa toteutettu hanke toi Muurutvirran hoitokodille uutta osaamista ja tietoa ammatillisesti toteutettavaan vihreän hoivan tuottamiseen tulevaisuudessa. Näen, että hankkeessa tuotetut kehittämisosiot tuottivat yleisesti ottaen monia merkittäviä avauksia ja jäsennettyä tietoa, joilla on kysyntää tulevaisuudessa muillekin hoiva-alan green care- toimijoille. Työolobarometri hoitohenkilökunnalle antoi tärkeää tietoa jatkoa ajatellen minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia kehittäminen pitää sisällään kun viedään uutta vihreän hoivan ideologiaa työyhteisön IMG_3665toimintakulttuuriin. Green care-työkirjan hyödyntäminen osana laatutyötä puolestaan antoi vahvoja viitteitä sen hyödyllisyydestä jäsentää palveluja ammatilliseen ja tavoitteelliseen suuntaan. Palvelumuotoilun ja vaikuttavuustutkimustyön pilotit puolestaan vahvistivat hiljaisen tiedon paikkansapitävyyttä luontoa hyödyntävien menetelmien merkityksellisyydestä kehitysvammaisille asiakasryhmille. Koen myös, että tässä hankkeessa teimme merkittäviä avauksia tärkeän vaikuttavuustutkimustyön jäsentämiseen ja osoitimme miten luonnon hyvinvointivaikutuksia ja niiden lainalaisuuksista on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa tieteellistä tietoa. Toivonkin tämän hankkeen tuloksien johdattelevan tulevien green care-kehittämistyötä tuottavien tahojen suuntaamaan yhä enemmän käytäntöön ja autenttisiin toimintaympäristöihin. Kokemus ja toiminta tuottaa tietoa, ja tietoisuus puolestaan auttaa jäsentämään kokemuksellisuutta ja toiminnassa havaittavia tuloksia.

 

Teemu Peuraniemi

Kirjoittaja on Vihreä hyvinvointi oy:n perustaja ja sen palveluiden pääasiallinen tuottaja. Pohjakoulutukseltaan hän on fysioterapeutti ja kuntoutuksen koulutusohjelman maisteri (Yamk) sekä ammatillinen opettaja. Taustalla on yli kymmenen vuoden kokemus luontokuntoutuksesta. Tuottaa green care -kehittämis- ja koulutustoimintaa valtakunnallisesti sekä on kiinnostunut luontoavusteisten toimintojen vaikuttavuustutkimustyöstä.